Vuoden 2015 aikana toteutettiin virtavesikunnostuksia Saaristomeren valuma-alueella Kuninkojan, Paimionjoen, Uskelanjoen ja Kiskonjoen-Perniönjoen vesistöalueilla. Kunnostuskohteiksi valikoitiin erityisesti kalastollisesti arvokkaita virtavesiä, joissa elää uhanalaisia taimenkantoja tai joihin on kotiutettu taimen istutuksilla. Kunnostusten tavoitteena oli parantaa taimenkantojen tilaa, mutta myös muiden virtavesilajien elinympäristöjä. Kunnostusten lisäksi hankittiin ajankohtaista tietoa virtavesien tilasta, tehtiin kunnostuskohteiden seurantaa, järjestettiin tapahtumia ja osallistuttiin aktiivisesti vesiensuojeluaiheisiin tapahtumiin.
Hanketta rahoittivat Varsinais-Suomen ELY-keskus, EKOenergia, Saaristomeren suojelurahasto, Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry, Airisto-Velkuan, Lounais-Suomen, Paimionselän, Halikonlahden, Someron ja Salon seudun kalastusalueet.
Vuoden 2015 loppuraportin voi ladata tästä: Tolonen J. 2016. Virtavesien kunnostushanke. Loppuraportti 2015. Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus.
Muut materiaalit kuten tilaisuuksien esitelmät ovat luettaavissa Materiaalit -sivulla.
Tuloksia
Sähkökoekalastusten tulosten mukaan taimenen poikastiheydet ovat kasvaneet muutamassa kunnostuskohteessa (Huhdinoja, Myllykulma Hitolanjoki) kun taas toisissa kohteissa kunnostuksilla ei havaittu toistaiseksi vaikutusta (Purilanjoki, Karhunoja). Myös Kuninkojan kunnostuskohteella istutetut taimenet ovat menestyneet hyvin. Yhden vuoden seurantatulosten perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä toteutettujen kunnostusten todellisista vaikutuksista.
Positiivisia havaintoja vuoden 2015 kunnostuskohteilta
Syksyllä 2015 toteutetuissa kunnostuskohteissa Perniönjoen Juottimenojalla ja Hitolanjoen Kesälänpurolla havaittiin taimenia kudulla. Taimenet olivat valinneet kutupaikoiksi samana syksynä tehtyjä soraikkoja. Myös Turun kaupunkipuron Kuninkojan kunnostuskohteella havaittiin taimenen kutupesiä. Ensimmäisiä tuloksia vuoden 2015 kunnostuskohteilta saadaan syksyllä 2016 kun kohteet sähkökoekalastetaan.
Koekalastuksissa saaliiksi saatuja taimenen poikasia
Saaristomeren taimen äärimmäisen uhanalainen
Saaristomeren alkuperäiset taimenkannat ovat heikentyneet viime vuosikymmenien aikana huomattavasti. Useista puroista taimen on jo hävinnyt kokonaan ja monet jäljellä olevat taimenkannat ovat pieniä ja suuren häviämisuhan alla.
Seuratuilla kohteilla äärimmäisten uhanalaisten taimenpopulaatioiden emokalojen määrä on hyvin pieni, erityisesti Paimionjoen vesistön Karhunojalla ja Purilanjoen vesistössä. Tästä todisteena ovat kutupaikkatarkkailun havainnot sekä sähkökoekalastusten ja taimenkantojen DNA-analyysien tulokset (Koljonen ym. 2013). Kummallakaan kohteella ei havaittu syksyllä 2014 tehdyissä kutupaikkatarkkailuissa yhtäkään emokalaa. Sen sijaan syksyllä 2015 sekä Purilanjoella että Karhunojalla tehtiin havaintoja taimenen kudusta, joten kohteiden seurantaa kannattaa jatkaa tulevina vuosina. Pienissä populaatioissa sattumalla ja ympäristöolosuhteiden vaihtelulla on huomattava vaikutus populaatioiden elinvoimaisuuteen, joten populaatiot ovat suuren häviämisuhan alla.
Taimenen lisääntymismenestymisessä on luontaisesti suurta vaihtelua vuosien välillä, joten seurantaa tulisi tehdä useana vuonna kunnostusten toteutusten jälkeen. Esimerkiksi taimenen kutuvaelluksen aikaisella purojen virtaamalla on merkitystä taimenen kutupaikkavalintaan. Syys-lokakuu 2015 oli Varsinais-Suomessa hyvin vähäsateinen ja purojen virtaamat pieniä, jolloin vaeltavilla taimenilla ei monin paikoin ollut vaellusyhteyttä purojen lisääntymisalueille. Varsinais-Suomen alueella satoi lokakuussa 2015 keskimäärin vain 12–22 millimetriä (Ilmatieteenlaitos 2016). Myös syksy 2014 oli vähäsateinen ja taimenen kutuvaellus oli monille alueille estynyt.
Kunnostusten vaikutuksia ja uhanalaisten taimenkantojen tilaa tulisi jatkossa seurata sekä koekalastuksin että kututarkkailulla. Taimenen kutupaikkatarkkailun havainnot yhdistettynä sähkökoekalastuksiin antavat arvokasta tietoa taimenen lisääntymiseen onnistumisesta ja mahdollisista ongelmista.
Lisätietoja:
Janne Tolonen
Vesiasiantuntija Valonia
puh. 050 518 7755
etunimi.sukunimi@valonia.fi
Vesistöjen äärellä 